-No onneksi sinulla on rintasyöpä, ettei jotain muuta syöpää. -Sähän näytät hyvältä, ihankuin sulla ei mitään olisi ollutkaan. -Rintasyöpä, sehän on onneksi sellainen minisyöpä. -Vai rintasyöpä, no siitähän paranee 90 %.
Nämä kommentit ovat tuttuja meille rintasyöpään sairastuneille. Kaikki "kommentoijat" yrittävät rohkaista ja lohduttaa, mutta välillä tulee sellainen tunne, että olen sairastanut flunssan. En halua mitään sääliä, ja useimmiten esitän täysin tervettä, eli en puhu sairaudestani yhtään mitään. Mutta jos ihmiset kysyvät, mitä kuuluu, niin tokihan sitä kerrotaan, mitä kuuluu!
Syöpään sairastuminen on jokaisen ihmisen henkilökohtainen tragedia. Jokainen meistä miettii, jospa minä kuulun siihen 10 prosenttiin. Ja vaikka kuinka meillä on realiteetit tiedossa, on se silti meille jokaiselle askel lähemmäs kuolemaa.
Näillä kommenteilla ihmiset luultavasti haluavat ravistella olkapäiltään ikävän asian tuoman painolastin ja henkilökohtaisen pelon siitä, että jokainen voi itsekin sairastua. Ja totuushan on, että jos ihmisiltä kysytään, ottavatko he mielummin verisuonten ahtaumataudin, mikä tappaa paljon enemmän sairastuneita, kuin rintasyöpä, vai valitsevatko he rintasyövän, ihmiset valitsevat ahtaumataudin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti